Miehestäni käytän mieluusti vain nimitystä B.

Kaikki alkoi oikeastaan pari vuotta sitten vasta, vaikka tuntuu että elämä ei oo ollu normaalia vuosikymmeneen. ja eikai se olekaan..
jälkeenpäin viisasteltuna taisin tavata B:n pahimpaan mahdolliseen aikaan mun omaan elämäntilanteeseen nähden.

Tuhlaajatyttö oli just palannut maailmalta takaisin vanhaan kotikaupunkiin, rahattomana ja rikkinäisenä yritti saada elämää takasin raiteilleen. Näihin aikoihin opin myös ensimmäistä kertaa tuntemaan isäni, siis oikeasti tuntemaan. en vain isänä vaan ihmisenä. ei oikein koskaan oltu isän kanssa hyvissä väleissä, pienet aikaisessa vaiheessa tehdyt virheet pääsi nakertamaan sellasen kuopan meidän välille että sitä sai piinallisen kauan lapioida umpeen.

Hyvässä alussa kun olimme, tapahtui se pahin, ja sain huomata miten käy kun ihminen ei oikeasti jaksa. Löysin isän itsemurhaa yrittäneenä eräs huhtikuinen yö. ehkä kirjoittelen siitä lisää, mutta luultavimmin en. nyt vasta osaan todeta asian ääneen, mutta tuskinpa vielä sitä sen enempää käsitellä.

Jokatapauksessa, lähtökohtasesti mun oma elämä heitti kaikella lailla häräntakamusta kun sitten menin yksi syyskuinen perjantai tapaamaan tulevan aviomieheni.

jos on olemassa rakkautta ensisilmäyksellä, tämä oli sitä. siis joo, hänen ulkoinen olemus kiinnitti huomioni heti, tuo kummallista tunnetta hehkuva taitelijaparka, mutta oli siinä muutakin.
jotenkin sitä vain tiesi, että meidän kahden elämät tulee jollain lailla ajasta ja paikasta riippumatta vielä nivoutumaan yhteen. ja niinhän siinä kävikin..

ensimmäisestä katseesta asti huomasin B:n olemassaolon tärkeyden olevan ihan mieletön mulle.. se on uskomaton tunne, kun seisot ventovieraan vierellä ja kuitenkin jossain tiedät kuka hän on. kuka hän on syvällä sisimmissään..

ja välität hänestä, täysin vieraasta ihmisestä! välität niin paljon.. ja hetkessä sun koko elämä saa uudet raamit.

jatkanpas tästä myöhemmin.. mä luulen et nyt mua kutsuu tupakan kautta peti.
meidän oli B:n kanssa tarkoitus viettää ihana ilta, käydä hellareilla ja illemmalla saunassa.
tuli kuitenkin ikäviä työasioita mieltä painamaan ja mies painoi petiin. tunti sitten kävin sammuttamassa valot ja kysyin että nukkuuko. vastaus oli vihainen ynähdys.

-minipallo